Maanantai 17.1.2011
Toinen viikko harjoittelua alkoi aurinkoisissa ja lämpimissä tunnelmissa, aamuinen virkistävä 2km lenkki Los Pacosiin pieneen idylliseen kylään jossa työpaikkani sijaitsee on kyllä kiva työmatka. Siinä kerkee sopivasti unihiekat silmistä karista ja silmien eteen avautuu kaunis ihana aamuinen aurinko ja hienot maisemat. Ihana on seurata ihmisiä pienillä kaduilla ja vanhemmat viemässä lapsiaan kouluuun, päiväkotiin jne. Lasten iloinen nauru ja paikallisten ihmisten tavanomainen tuttu porina täyttävät pienen Los Pacosin kylän.
Matkalla töihin käyn pienessä paikallisessa leipomossa josta saa tuoretta leipää, vastaleivottuja croisantteja ja ym. kaikkea ihanaa ja tuoksu oikein tulvii ovesta kadulle joten sinne on "Pakko"mennä joka aamua ja hakea sieltä vähintään 1.croisantti aamukahville töihin.
Se kuuluu jo aamurutiineihin.
Päivät kuluvat nopeasti ja tekemistä riittää, tässä kohtaa varmasti moni miettii että tuleeko se ikävä suomeen rakkaitaan ja läheisiään kyllä se tulee aina iltaisin on se ikävänkaipuu läheisten luokse suomeen ja silloin pitää ottaa videopuhelu mesen kautta jotta näkee ja kuulee sen tärkeän ihmisen äänen jota juuri sillä hetkellä kaipaa. Tänään oli myös parasta päivässä se että töistä tullessani kämpille kotio sain isäni meseyhteyden päähän ja saimme jutella videopuhelun välityksellä. Ja tällä kertaa yhteys toimi todella hyvin ja näköyhteyskin saatiin.
Pitipä ihan todeta että tuli ihan ikävä ja varsinkin pientä helmi orvokki koiraa joka juoksenteli taustalla ja korvat viuhtoen.
On tärkeää että saa pitää yhteyttä läheisiinsä ja rakkaimpiinsa.
tämä päivä täyttyi rakkaiten ihmisten kanssa yhteydessä olosta, kämppiksen kanssa fuengirolan ostoskeskuksessa olemisesta ja lasten kanssa työtä tehdessä työpaikalla .
Mukavaa viikkoa kaikille
palataan taas astialle
haleja
Jenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti